Allekirjoitin Intbaun haasteen puolustaa viihtyisämpää kaupunkirakentamista. Tähän on varsin selkeä syy: oma asuinalueeni, Pohjois-Espoo, kasvaa ja kehittyy valtavasti tulevina vuosina. Samalla tulee tunnistaa, että luomme alueelle sen tulevaisuuden ilmeen, vetovoiman ja viihtyisyyden myös sillä, millaista rakentamista alueelle tulee kunnan ja yksityisten toimijoiden puolesta.
Alueen omaleimaisuuden merkitys
Pääkaupunkiseudulla voi helposti nimetä muutamia asuinalueita, joista on tullut haluttuja omaleimaisuutensa vuoksi. Esimerkkejä Puu-Käpylä, Puu-Vallila, Kartanonkoski, Toukolan puutaloalue. Voimme helposti myös sanoa alueita, joissa on paljon persoonatonta massarakentamista, josta ei tule erityistä piirrettä tai varsinaisesti lisää alueen viihtyisyyttä.
Pohjois-Espoon suunnitelmissa Kalajärven ja Viiskorven osalta on vartin kaupunki ja luonnossa liikkuminen. Alueella on nyt paljon eri aikakausien rakennuksia ja kohta alkaa se suurin vaihe. Jos emme jo tässä vaiheessa tunnista sitä merkitystä, mikä kasvun aikana rakennusten tyylillä on, se ei ole hallussa. Omassa haavekuvassani alueesta ei saa tulla halparakentamisen ja voiton maksimoimisen kohta, jossa rakennusliikkeet tai kunta raapaisee nopeasti jotain kasaan. Meillä on tuhannen taalan paikka luoda pitkällä aikavälillä viihtyisä alue, joka tulee alueen henkeä ja tavoitetilaa (yhteisöllisyys, luonto, viihtyisyys). Tämä vaikuttaa myös alueella nyt ja tulevaisuudessa asuntoja omistavien omaisuuden arvoon joko laskevasti tai nousevasti. Siksi pidän tätä tärkeänä, että tästä puhutaan ja asia tiedostetaan. Malmström on tutkinut tätä omassa diplomityössään (linkki alla) ja havainnollistanut hyvin sitä, millaista on tehokkuusrakentaminen ja omaleimainen panostus. Hän on selvitti myös sitä, mitä kukin tavoittelee ja ajattelee alueen kehityksestä. Ajatuksissa on eroa, kun kysytään rakennusliikkeeltä, poliittisilta ja alueen asukkailta. Yksi haastatelluista poliitikoista sanoo, että pienrakentamisessa ei asukaslukutavoitetta saavuteta. Minusta tämä on tavoiteltava asia. Ymmärrän hyvin kasvupaineen, mutta omassa ajattelussani sen edelle menee turvata myös väljyys ja luonnon lähellä asuminen. Tällä on pidemmällä aikavälillä isompi arvo, kuin massalla. Korkeiden kerrostalojen tiiviimpääkin rakentamista tarvitaan, mutta ei Pohjois-Espooseen.
Maamerkeistä ja arkkitehtuurista arvoa
Jokainen varmaan tunnistaa paikan, jossa artikkelin otsikkokuva on otettu. Jokaisen tunnistaa piirroslinjasta helposti Lontoon skylinesta BigBenin ja muistakin suurkaupungeista ikonisia rakennuksia. Niistä on saatu ihan valtavasti matkailuun ja markkinointiin hyötyä – taloudellista hyötyä. Vaikka Kalajärvestä ei uutta Lontoota rakennuksiensa puolesta tulisi, niin rohkeus tehdä aikaakestävää arkkitehtuuria, omaleimaista uniikkiutta. Pitkällä aikavälillä arvoa ja tunnettuutta lisäävää ulkoasua – sitä toivoisin. Toivoisin, että Kalajärvi mainitaan jatkossa Malmströmin diplomityön kaltaisissa töissä yhtenä omaleimaisista edelläkävijäpaikoista rakentamisensa puolesta. Alueena, jossa on tilaa hengittää, kauniita taloja, pihoja ja luontoa jatkossakin. Tästä syystä uskon näiden asioiden tukevan alueen arvonnousua ja arvon pysymistä omistusasunnoissa pitkällä aikavälillä. Fiksua on myös käyttää monipuolisesti kiinteistönvälittäjiä, jotka omalla toiminnallaan haluavat asunnon myyjälle hyvän hinnan saamista yli helppojen kauppojen alueellamme – se on myös yhteinen etumme.
| Intbaun kuntavaaliteesit: 1. Kauneus ja viihtyvyys: Kaavoituksessa ja arkkitehtuurikilpailuissa tulee suosia sellaisia muotokieliä, joista ihmiset tutkitusti pitävät. Rakennusten tulee lisätä asukkaiden ylpeyttä omasta elinympäristöstään. 2. Ympäristöön sopivuus: Uudet rakennukset voivat parhaimmillaan näyttää siltä, kuin olisivat aina olleet osa kaupunkia. Kaikissa rakennushankkeissa tulee pyrkiä sopusointuun ympäröivän kaupunkitilan ja historiallisen rakennuskannan kanssa. Perinteiset arkkitehtuurityylit tulisi myös sallia. 3. Yhteisöllisyys ja osallistaminen: Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen tulee olla osallistavaa, huomioiden asukkaiden näkemykset ja tarpeet. Suunnittelun yhteydessä tulee esittää riittävän aikaisessa vaiheessa tyyliltään selkeästi erottuvia vaihtoehtoja. |
Linkkejä:
- Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava | Espoon kaupunki
- Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava sai lainvoiman | Espoon kaupunki
- Pientalokaupungin kehitys ja tulevaisuus Mikko Malmström, Aalto Yliopisto Master’s Diplomi-insinöörityö: Pientalokaupungin kehitys ja tulevaisuus, Kaupunkisuunnittelun, poliittisen päätöksenteon ja rakennustuotannon tavoitteiden yhteensovittaminen kehittyvässä Pohjois-Espoossa, 2024
- Nieminen_Henriikka.pdf Opinnäytetyö Espoon kaavoituksen historiasta ja taustoista, Pohjois-Espoon kaavoituksen kehittyminen, 2012
