Itselleni koulutus ja osaaminen, työllistyminen, nuoret ja syrjäytymisen ehkäisy ovat olleet työn kautta keskiössä viimeiset 20 vuotta ja tuoneet vahvaa näkemystä kokonaisuudesta ja mitkä osa-alueet tässä vaikuttavat. Keskeisin syy, miksi lähdin ehdokkaaksi sekä kunta- että aluevaaleissa. Hyvä koulutus on elinvoimamme ydin ja yhteiskunnallisesti merkittävä kehityksen lähde.
Avaan tähän tärkeitä asioita ja miksi tai miten niihin haluaisin panostaa ja panostettavan.
- Ryhmäkoot ja oppimistulokset
- Ryhmäkokoja suurentamalla säästää näennäisesti ja lyhytnäköisesti rahaa sekä heikennetään oppimistuloksia. On selvää, että erilaiset oppimisen haasteet sekä kulttuurien ja kielten moninaisuus kasvaa. Tämä haastaa isoissa ryhmissä opettajaa ihan arkisen pedagogiikan ja kullekin sopivan tuen mahdollistamisessa. Lisäksi tämä on yksi merkittävimmistä syitä opettajien uupumiseen ja sen myötä lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin sekä vaikuttaa alalta pois ohjautumiseen. Toisaalta myös oppimisen rauha, kullekin sopivan oppimistavan mahdollistamisen ja tarvittavan riittävän oppimisen tuen turvaaminen ovat keskiössä hyvien oppimistuloksien kanssa.
- Opettajat pedagogiikan asiantuntijoina
- Jokaisessa opetussuunnitelmassa on sisäänrakennettuna paljon sellaisia asioita ja teemoja, joita somessa tai mediassa aika-ajoin nostetaan pinnalle. Näiden asioissa opetuksessa ja painotuksissa on eroja joko kunta-, opettaja- tai koulukohtaisesti. Tietty liikkumavara opettajan omien vahvuuksien mukaan on oltavakin. Jotta saadaan mahdollistettua uusien tapojen, menetelmien jne implementointi, taustalla on aika se, että asiat johdetaan, järjestetään tilaa ja aikaa keskusteluille, suunnittelulle ja kunkin omalle kasvulle. Opettajan arki täyttyy paljosta yli varsinaisen opetuksen. Palaamme aina resursointiin ja mitä opettajan työhön sisällytetään.
- Opettaja on pedagogiikan asiantuntija. Tällä hetkellä myös erilaiset moninaiset lasten ja nuorten haasteet, kirjaamisvelvollisuudet, järjestyksen ja pelisääntöjen hallinta vievät aikaa. Monissa paikoin erilaisista avustavista tehtävistä on luovuttu tai ensimmäisenä karsittu ja sälytetty opettajan tehtävänkuvaan. Näkisin, että panostus koulujen erilaisiin kokonaisuutta tukeviin rooleihin panostaminen auttaa parantamaan pedagogisen laadun lisäksi opettajien jaksamista ja pitovoimaa alalla. Olisi hyvä tuoda pohdittavaksi esimerkiksi sosionomien, erilaisten ohjaajien tmv lisääminen opettajien tueksi ja vahvistaa opettajan roolia nimenomaan pedagogina.
- Oppimistulokset ovat laskeneet (PISA-tulokset) osin huolestuttavalle tasolle. Syitä on haettu useasta suunnasta. Yksi selkeä on se, että opettajalla on ollut vähemmän mahdollisuuksia keskittyä varsinaiseen opetukseen. Koulutusleikkaukset eivät kohdistu perusopetuksen tukeen ja nyt on hyvä miettiä tarkasti se, mitä tämä tuki on, josta paras vaikuttavuus saadaan. Itselleni selkeää on se, että opetusta tekee opetuksen ammattilainen, perheiden- ja lasten/nuoren arjen haasteita tukee yhteistyössä se, jonka erityisosaamista tämä on jne.
- Perusopetuksen laatuun ja todellisiin mahdollisuuksiin onnistua työssään, on kaiken jatko-koulutuksen perusta.
- Erityisen tuen tarvitsijoiden määrä lisääntyy
- Tämä on huomioitava ryhmäkoissa. Tämä on tunnistettava resurssissa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja työllistymisessä. Meillä on kasvava määrä jonkinlaisen oppimisen- tai arjentaitojen tuessa. Aikaisemmin tehdyt suuret inkluusiot eivät ole ainakaan oppimistulosten, syrjäytymisen ennaltaehkäisyn eikä opettajien jaksamisen kannalta tuottaneet tulosta, niin suuntaa on muutettava. Koska rahaa ei saada aina lisää, on mietittävä keinoja, joilla olemassa olevat mahdollisuudet saadaan maksimihyötykäyttöön.
- On hyviä malleja olemassa nuoriso-ohjaajien kouluilla olemisesta ennaltaehkäisyn kannalta ja ammatillisessa käytetään paljon erilaista ohjaajaresurssia tukemaan ja monelle myös mahdollistamaan koulunkäynnin, oppimisen ja elämänhallinnan haltuun saamisen – työllistymisestä puhumattakaan. Olen muutamalta peruskoulun opettajalta saanut hyviä nostoja siitä, miten esimerkiksi sosionomi-ohjaaja-opettaja kokoonpanoilla/yhdistelmillä voitaisiin saada hyvää tulosta aikaan: opettaja voisi keskittyä opetukseen ja muut tukea muissa, esimerkiksi ohjautumiseen, luokkarauhaan tai muihin erilaisiin tilanteisiin. Vaikka erityinen tuki tarvitsee erityispedgogiikan osaamista ja resurssia, tarpeet ovat usein moninaisempia ja heijastuvat muissakin osa-alueissa koulujen arjessa.
- Koulujen johtamisen tuki, sijaiset ja osaamisen kehittäminen
- Hallitus poisti opettajien ja koulutusjohdon täydennyskoulutuksen rahoituksen täysin. OPH on täydennyskouluttanut valtavasti henkilöstöä, joka nyt jää sen kuuluisan ”joku muu” -tahon hoidettavaksi.
- Perusopetuksessa menee ihan liikaa aikaa rehtoreilla arjessa sijaisten järjestämiseen. Sijaistarpeet kasvavat osaltaan opettajien lisääntyneiden sairauspoissaolojen myötä ja sairauspoissaolot lisääntyvät jaksamisen ja heikon johtamisen myötä. Mediassa on ollut siitä, miten ”kuka tahansa pääsee sijaiseksi”. Asian toinen puoli: mistä ja miten saada sijaisia nopealla aikataululla ylipäätään saati pedagogisesti päteviä? Missä ovat ne ihmiset, jotka odottavat aamulla soittoa jonkun mahdollisen sairastumisen osalta? Etenkin jos ovat pedagogisesti päteviä eivätkä työssä. Miten tässä voitaisiin auttaa kuntatasolla?
- Koulu- ja oppilaitosmaailmassa on jatkuvia uudistuksia opetussuunnitelmien sisällön, rahoitusleikkausten tai muiden velvoitteiden myötä. Tämä lisää opettajan arjen täyttymisen lisäksi johtamista. Jatkuvissa muutoksissa vaaditaan osaamista johtamisessakin ja sen tukeminen on keskeistä kokonaisuuden ja työhyvinvoinnin sekä pitovoiman kannalta.
- Hyvinvointialueet ja niiden palvelut nuorille kouluissa ja kokonaisvaltaisesti
- Uuden mallimme myötä hyvinvointialueet vastaavat koulujen ja oppilaitosten mm. kuraattori-, psykologi- ja terveydenhuoltopalveluista. Tässä on koulukohtaisesti kirjavuutta, miten hyvin palvelut ovat aidosti saatavilla ja resursoituja.
- Toinen haaste on yhteistyö muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Usein kouluilla ja oppilaitoksilla olisi lapsia tai nuoria, joiden kohdalla tulisi pystyä tekemään tiivistä yhteistyötä mm lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden tai muut terveydenhuollon kanssa. Tämä sakkaa eikä lapsen/nuoren näkökulmasta saada palvelukokonaisuutta rakennettua aina niin saumattomaksi, että voitaisiin puhua yhteistyöstä eikä pompottelusta tai saatavuushaasteesta.
- Jokainen ajoissa tarpeen mukaiseen tuki- tai hoitosuhteeseen saatu lapsi tai nuori voi turvaverkkonsa avulla pysyä ja vahvistua täydeksi osaksi yhteiskuntaa ja puhtaasti talouden näkökulmasta verorahoja kuluttavasta aikaan tuottavaksi. Hyvinvointivaltion hyvyys mitataan sen turvaverkon toimivuuden kautta eikä meillä ole varaa hukata ketään.
- Vapaa sivistystyö, työväenopisto
- Missä eläkeläinen voi päivittää digitaitojaan ja löytää mahdollisuuden toimia virikkeellisesti ja mielekkäästi? Suomen tavoite on tukea elinikäistä oppimista ja pitää sitä vahvana elinvoiman perusteena. Mutta kaikki osaaminen ei ole tutkintokoulutusta. Esimerkiksi kieliä ja kulttuureja voi oppia työväenopistossa.
- Entä missä moni voi löytää itselleen yhteisön ja kokea osallisuutta? Entä toteuttaa itseään ja näinollen tukea omaa hyvinvointiaan. Jos ei pääse korkeakouluun, missä voi opiskella tavoitteita tukevia teemoja? Vastaus näihin on vapaa sivistystyö.
- Panostus nuoriin on sijoitus tulevaisuuteen
- Nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei riitä vain panostus kouluihin. Nuorisotilat ja ylipäätään mielekkään, turvallisen ympäristön ja tekemisen tarjoaminen on arvokasta.
- Nuorisotiloilla on valvottua yhteisöllistä tekemistä lämpimässä ja siisteissä puitteissa.
- Monissa nuorisotiloissa on mahdollisuus tehdä pientä syötävää yhdessä. Varsinaisen tekemisen lisäksi tämä voi olla monelle arvokas lisä ylipäätään syömiseen.
- Nuorisotaloilla ja muussa erilaisessa nuorisotyössä nuoret tulevat ohjaajille tutuiksi ja he voivat auttaa usein jo ennen asioiden eskaloitumista tai haastavissa perhetilanteissa olla apu.
- Esimerkki oman nuoreni tekemisistä ”nutalla”: eri kulttuurien nuoret soittivat toisilleen omien maidensa tyypillistä musiikkia ja opettivat paikallisia tansseja. He ovat hakeneet kaupasta tarvikkeita ja leiponeet koko porukalle pitsoja. Nutalla on ”aina joku”.
- Kuinka ope jaksaa? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Opettajien hyvinvoinnista on pidettävä huolta | Opetushallitus (oph.fi)
- Luokanopettajien työssä jaksaminen voimavarojen näkökulmasta – Trepo (tuni.fi)
- Erityisen tuen tarve kouluissa kasvaa, erityisopettajien saatavuuteen etsittävä ratkaisuja lähitulevaisuudessa, Tiedote 5.9.2022 – Aluehallintovirasto (avi.fi)
- Erityisopettaja sulautti ”koulun äänekkäimmän ja näkyvimmän” pienryhmänsä tavalliseen luokkaan – miten hän onnistui siinä, mikä monessa koulussa on mennyt pieleen? | Oppiminen | yle.fi
- MOT selvitti, missä lapset saavat eniten oppimisen tukea – yksi alue erottuu kartalta | MOT | Yle
- Ikäihmiset ja digitalisaatio | VALLI ry | Valli.fi
