Irtisanomisia, leikkauksia ja suuria tavoitteita

Olen seurannut, miten monessa organisaatiossa on menossa sopeuttamistoimet ja muutosneuvotteluista ovat ilmoittaneet myös mm. UPM ja Metsä Group Suolahdella, Valtra, Attendo, UPM Vibres, Kansallisteatteri, Evira, Opetushallitus…

TEM julkaisi vähän aikaa sitten selvityksen, jossa todettiin, että työttömänä olevien ihmisten osaaminen ei vastaa työpaikkailmoituksissa olevia osaamisvaatimuksia. Kun rinnalle laitetaan kaikki tehdyt leikkaukset koulutukseen ja etenkin aikuisten kouluttautumiseen liittyen, on meillä kasvava ongelma käsissämme. Työttömyyttä on jokaisen hallituksen ollut tarkoitus karsia ja samalla tehdä sopeuttamistoimia. Minä näen tässä ison paradoksin. Sama avoin data osaamistarpeiden kohtaantohaasteesta suhteessa avoimiin työpaikkoihin on varmasti yleisessä tiedossa. Nyt tähän kohderyhmään tulee koko ajan lisää ihmisiä. Millä keinoin he voivat ylläpitää omaa osaamistaan muuttuvan työelämän tarpeiden mukaan? Onko jatkossa tarpeen kaupallistaa aikuisväestön työllistävä koulutus vai onko siihen tulossa Jotpan rahoituksia?

Meillä on myös valtava määrä täsmäosaajia ja syystä tai toisesta perinteisestä työmallista vajaampaan työaikaan tai räätälöityyn työtehtävään soveltuvia henkilöitä. Työnantajien ajattelua perinteisistä työrooleista on varaa tältä osin muokata ja löytää omasta väestöstä potentiaalisia tekemään tähän soveltuvia tehtäviä.

Ministeri Häkkänen on usein sanonut hyvän työllisyysasteen ja omavaraisen talouden olevan yksi parhaita puolustuskeinojammekin. Onko meidän ajattelumme tässä liian vanhanaikainen, kun teemme toimia olemassa olevaan maailmaan emmekä koita muokata ajattelua ja toimia kohti uudenlaista työelämämallia? Tällä tarkoitan mm tukea ja kannustusta yrityksille muotoilla työnkuvia (osatyö/täsmäosaajapotentiaalin työllistyminen), työelämässä tarvittavan osaamisen päivitys omalta kohdalta helpoksi taloudellisesti ja ajallisesti, tunnistaa ne kohderyhmät, ennaltaehkäistä syrjäytymistä hyvinvointia tukemalla saamalla seuraava työllinen sukupolvi olemaan ja haluamaan töihin (mm mielenterveystyö sekä kaikki lapsiin ja nuoriin panostaminen). Viittaan myös Sitran tutkimukseen, jossa nuoret haluavat enenevissä määrin freelance -tyylistä työtä ja perinteinen täysipäiväisen työmalli ei ole enää haaveissa – tästäkin syystä toimien tulisi olla proaktiivisempaa koko yhteiskunnan tasolla.

Tulevat vaalit entistä merkittävämmät tulevaisuuden kannalta

OAJ on julkaissut omat vaalitavoitteensa, jossa he tuovat esiin kunnan menestyksen olevan riippuvaisia laadukkaasta kasvatuksesta ja koulutuksesta. Näihin on helppo yhtyä. On yhteiskunnallisestikin merkittävää, että jo perusopetuksesta saadaan hyvinvoivia opetussuunnitelman mukaan jatko-opintoihin pystyviä nuoria, jotka ovat osana yhteiskuntaa. Tässä iso merkitys on kuntien lisäksi hyvällä yhteistyöllä hyvinvointialueiden kanssa, jotta kuraattori, terveydenhuolto ja tarvittaessa mm mielen terveyttä tukeviin palveluihin on saumaton yhteys ja pääsy – riittävästi resursoitua lastensuojelua unohtamatta. Hyvään johtamiseen tulee myös panostaa. Hyvinvoiva, työstään innostunut opettaja on koko rakenteen kulmakivi. Toisella asteella tämän lisäksi merkittävään rooliin nousee myös ammatillisten opettajien ajanmukainen työelämäosaaminen ja ymmärrys työelämän tarpeista. Näistä kaikista vastaa yksittäiset oppilaitokset hyvin vahvasti, mutta nostamalla näitä teemoja kunnissa keskiöön, saadaan varmistettua se rakenteellinen tekeminen, joka pitkällä aikavälillä kantaa hedelmää. Olemme menossa väestörakenteen kanssa kohti suurten ikäluokkien eläköitymistä ja syntyvyyden laskua. Tästäkin syystä on entistä merkittävämmässä roolissa pitää huolta siitä, että jokainen seuraava työllinen myös työllistyisi ja pystyisi kouluttautua mahdollisimman pitkälle kantavalla koulutuksella (koulutusten ajanmukaisuus). Onneksi perusopetukseen panostetaan uudessa hallitusohjelmassa.

Saatat myös pitää...

Suositut artikkelit

Vastaa Peruuta vastaus