Pohjois-Espoo jää usein vähän sivummalle ja unohtuu. Vaikka pinta-alallisesti olemmekin aika laaja, ei asukasmäärää voi verrata suurempiin asukaskeskittymiin. Meillä on upea luonto, joka on ollutkin monelle alueelle muuttaneelle ja täällä olevalle yksi merkittävimmistä asioista. Erittäin tärkeää on myös se, että alueen palvelut on pidetty useammasta lakkautus- tai supistusuhasta huolimatta. Etenkin pikkulapsiarkeen alueelta löytyy hyvin keskeisimmät palvelut (neuvola, asukaspuisto, päiväkoti, koulu) ja kaikille kirjasto, terveysasema, Palvelutori sekä seurakunta. Lapsiperheiden lisäksi alueella on paljon eläkeläisiä.
Pohjois-Espoolla on suuri merkitys Espoo-strategiassa, sillä se mahdollistaa pientaloasumisen luonnonläheisessä ympäristössä, lähellä palveluita. Pohjois-Espoon kehittymistä ohjaava yleiskaava on parhaillaan käsittelyssä. Siinä Espoon pohjois- ja keskiosiin mahdollistetaan pitkällä aikajänteellä noin 40 000 uutta asukasta ja noin 7 000 työpaikkaa. Kaavoitus Pohjois-Espoossa | Espoon kaupunki
Alue kasvaa ja kehittyy
Olemme paikallisen asukasyhdistyksen kanssa olleet aktiivisessa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja järjestäneet mm asukastilaisuuksia ja tiedottaneet, mitä alueella tapahtuu, koska ja miten osallistua ja mitä tiedämme kehitysvaiheista. Meitä onkin kuultu ja olemme saaneet turvattua mm kuntoradan alueen tiiviin rakennuskohdan alta, saaneet madallettua suunniteltua rakennusten korkeutta. Itse ole ehdottanut mm kylätaloa tmv yleishyödyllistä tilaa asukkaiden käyttöön – Palvelutorin lisäksi. Toiveissa on, että alue kehittyy tyylillisesti omanlaisekseen kylämäiseksi, joka kestää aikaa ja on arkkitehtuuriltaan sellaista, joka on paikan henkeen sopivaa ja aikaa kestävää – ei tyypillistä elementtineliöitä ja ”halvalla paljon” -tyyliä. Haluamme säilyttää ulkoilureittejä, arvokkaita luontoalueita ja varmistaa hallitun kehityksen. Olemme saaneet alueelle uuden uljaan koulun, jonka toinen vaihe on rakenteilla, kuten myös piha-alueet purettavan päiväkodin toiminnan siirryttyä uusiin tiloihin.
Suon Pohjois-Espoon kehittyvän. Tässä onkin yksi syy itselleni olla aktiivisesti mukana asukasyhdistyksessä ja lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin: haluan olla varmistamassa kasvun ja kehityksen tapahtuvan nykyasukkaita kuunnellen ja alueen parhaat puolet huomioiden. Toivoisin näkeväni Espoon päättävissä elimissä ja lautakunnissa enemmän edustajia täältä pitämään puoliamme. Eikä vai fyysisen kasvun lisäksi, mutta turvaamassa myös asukkaille palvelut ja sujuvan arjen.
Kuva: Tremansskärrin pitkospuut Kalajärvellä ja kypsyviä karpaloita, kuvaaja Petra Morbin
Luottoluokitus ja arki
Olen asunut alueella noin 16 vuotta. Alunperin tänne veti edullinen hintataso ja luonto. Nykyisinkin juuri tila ympärillä luonnon lisäksi ja lapsiperheen arjen sujuvuus ovat pitäneet alueella. Hypo julkaisi asuinalueiden luottoluokituksen lokakuussa 2024. Kalajärvi on noussut vuoden 2022 BBB-luokituksesta (heikoin) tasolle AA kahdessa vuodessa. AA-tasolla ovat mm. Mankkaa ja Latokaski. Taakse jäävät esim. Kauniainen ja Haukilahti (luokitus A). Tähän on vaikuttanut, että alueelle on muuttanut paljon normaalituloisia perheitä, uudisrakentaminen sekä se, että kiinteistökaupassa on selkeäsi tullut lisää toimijoita, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti alueen asuntojen arvon kehitykseen. Kiinteistökaupassa aluettakin tukevat he, jotka hakevat parasta hintaa eivätkä vain nopeaa kauppaa ja palkkiota itselleen. Toisaalta myös hyvää kokonaisuudessa on pääsääntöinen yksityisrakentaminen eikä rakennusliikkeiden ”maksimoi tulot, minimoi kulut” -malli. Tämä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä asuntojen tason lisäksi tyylin kautta kokonaiskuvaan. Rakentamisen väljyys ja kohtuullisen kokoiset tontit (piha-alueet luonnon lisäksi) ovat myös pidemmällä tähtäimellä arvo.
Luottoluokitus kuvaa eri alueiden riskejä ja kriisinkestävyyttä, jolloin akuutin kriisin koittaessa alueen luokitus ei heilu voimakkaasti. Luokitusta täydentävä positiivinen, vakaa tai negatiivinen näkymä kuvaa nykyisen luokituksen vahvuutta ja riskiä sen muutokselle suhdanteiden eläessä ylä- tai alasuuntaisesti. Hypo
Suunnitelmissa on useita kohtia, joissa on jäänyt vähemmälle huomiolle sujuva arki. Näitä ovat esimerkiksi Vihdintien turvallisuus ja kevyen liikenteen liikkuminen. Hyvää on tulossa oleva alikulku Kortesmäen puolelta palveluiden lähelle, huonoa se, että etenkään ELY ei ole ollut hyvä huomioimaan kevyenliikenteen liikkujia ja tiheimmistä palvelu- tai asukaskohdista tarjoamaan bussipysäkkejä keskustan suuntaan. Uusia katuja, joihin tulee paljon tontteja uudisrakentamiselle on tulossa. Infraa aletaan lähitulevaisuudessa rakentaa ja pian sen jälkeen tulee asuintalojen rakentaminen. Hetkellisesti tulee olemaan haasteita vaiheistuksissa ja kehityksen linjakkuudessa. Oma huoleni on turvallinen ja sujuva liikkuminen kouluun, palveluihin ja bussipysäkeille. Jokaisessa suunnitelmassa tuntuu jonkin kohdan ”kaunistelua”, on se sitten alikulun visualisointia (kuvattu metsäisenä ja saa mm meluvallin sijainnin näyttämään olevan etäämmällä asuntoja tai juuri kulkureitit keskittymään autoiluun).
Julkinen liikenne ei tue arkea ja kulje kehityksen mukana
Haasteita tuo se, kun lapset kasvavat ja lähtevät opiskelemaan. Julkiset kulkuyhteydet eivät ole hyvät. HSL muutti muutama vuosi sitten linjoja niin, että busseja kulkee hyvin juna-asemille, mutta suorat yhteydet Helsinkiin vähenivät. Juuri ollessa kyselyssä HSL pohjusti yhteyksien vähäistä käyttöä ja kyseli tarpeita. Toivottavasti nyt kuullaan, että on päästävä mm yleisimpiin isoihin toisen asteen oppilaitoksiin (lukiot, ammattioppilaitokset) sekä mm Töölööseen, jossa on suuri työllistäjä (HUS) sekä harrastuspaikkoja ja tapahtumapaikkoja (mm Olympiastadion). Alueella on paljon yksityisautoilua juuri sen vuoksi, kun arki täällä ei ole sujuvaa pelkkien julkisten varassa. Liian usein vuoroja perutaan tai ne vain jättävät ajamatta. Tämä heijastuu meillä mm nuoreni koulumatkoissa, joka kestää noin tunnin suuntaansa vaihdoista riippuen 2-3 kulkuneuvoa.
Joulukuussa 2024 julkaistussa Espoon kaupungin kaikille asukkaille jaettavassa lehdessä oli kyseinen Espoo-visailu. Pohjois-Espoo ei ole päässyt osaksi Espoota. Tämä huomattiin laajasti. Itsekin laitoin asiasta palautetta.
Lue lisää:
