2025 leikkausten kokoluokka
97 miljoonan euron kokonaisleikkaus on kokoluokaltaan kahden ihan hyvän kokoisen ammatillisen oppilaitoksen vuosibudjetti tai yhden vähän isomman. Eli käytännössä tämä tarkoittaa karkeasti (tutkinnot ovat eri hintaisia tuottaa), että ammatillinen koulutus voi tuottaa noin 13 000 opiskelijatyövuotta vähemmän kuin 2024. 97 miljoonan lisäksi on leikkausta strategisista kohdennetuista rahoituksista siten, että kokonaisuudessaan rahoitusta on 120 miljoonaa euroa vähemmän kuin 2024 – eli yhden muutamaan tutkintoon erikoistuneen ammatillisen oppilaitoksen vuosibudjetin verran.
Koulutettujen ikäluokat ja niiden muutokset
Oppivelvollisuus ohjaa koulutuksenjärjestäjiä panostamaan nuoriin. Valintakriteerit määräävät valittavat opiskelijat, mutta mikäli nuori ei saa opiskelupaikkaa, hänet osoitetaan opiskelemaan tuvalle (tutkintoon valmentava, joka on ”eteinen”, jossa voi suorittaa tavoitteiden mukaisia opintoja ennen siirtymistä tutkintoon tai lukioon). Tuvassa ollaan pääsääntöisesti maksimissaan 38 viikkoa, jonka jälkeen tavoite olisi siirtyä tutkintokoulutukseen.
Nämä tilastot ovat koulutuksen tilastopalvelu Vipusesta. Oikean puoleiset tuoreimmasta tilastovuodesta 2023. Vasemmalla perus excel-kaaviossa viimeisten 10 vuoden ajalta perustutkinnosta valmistuneiden iät. Siitä voidaan tulkita, että viime vuosina tutkinnosta valmistuneet ovat vanhentuneet (19-21 v -> 22-24 v) ja jokaisessa muussa tilastoikäluokassa aikuisempien tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntynyt. Usein kyseessä on uudelle alalle kouluttautuminen.
Alimmassa kaaviossa, jossa on kaikki suoritetut ammatilliset perustutkinnot, nähdään 2018 määrällinen romahdus. Tässä toteutettiin ammatillisen koulutuksen reformi, astui voimaan uusi lainsäädäntö, jossa yhdistettiin ammatillinen aikuis- ja nuorisokoulutus yhdeksi koulutusmuodoksi.
Nyt siis käytännössä koulutuksenjärjestäjien paine on karsia nimenomaan aikuisille suunnatuista tutkinnoista ja etenkin ammattitutkinnoista sekä erikoisammattitutkinnoista. Nuorten kohdalla usea tutkimus osoittaa, että erilaisia tukimuotoja (erilaiset oppimisen tuet, ohjaajat, valmentajat ja suomi toisena kielenä (S2) opettajat) tarvitaan enenevissä määrin. Näihin voi saada erillistä rahoitusta, mutta pääsääntöisesti nämä opintojen etenemisen kannalta keskeiset ammattiryhmät ovat osana perusrahoituskokonaisuutta. 2026 alkava ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus pudottaa perusrahoituksen 50 % kokonaisrahoituksesta (nykyisin 70%) ja suoriterahan (20 % -> 30 %) osuus kasvaa. Eli siis mitä paremmin opinnot etenevät, sitä enemmän koulutuksenjärjestäjä saa rahoitusta. Muita mittareita ovat sijoittuminen (työllistyminen ja jatko-opintoihin siirtyminen 7% ->18 %) sekä vaikuttavuus saadut palautteet, 1,5 % -> 1%). Olen vahvasti sen kannalla, että toiminnan vaikuttavuudella tuleekin olla merkityksensä. Koulutuksen ei haluta kasautuvan ja jatkossa nuorille on tarjolla yksi toisen asteen koulutus ja ohjaus korkeakouluihin. Olen huolissani siitä yhtälöstä, mitä kokonaisuus ohjaa tekemään.
- nuoria opiskelijoita vahvemmin ammatilliseen, joilla ei välttämättä ole hajua riittävästi oikeasta alasta. Keskeytyksien tai eronneiden määrän isoin yksittäinen syy on väärä ala. Koska ensimmäisellä valinnalla perusopetuksen jälkeen on jatkossa paljon isompi merkitys, kuin aikaisemmin, olisi syytä panostaa perusopetuksen uraohjaukseen ja nuoren omien vahvuuksien ja kiinnostusten parempaan tunnistamiseen. meillä elää vielä aivan liian vahvasti ”hyvät lukioon, muut amikseen” tai ”pojat teknisille aloille ja tytöt sotelle tai kauneusalan pariin” -ajattelu ja ohjauksen taso.
- jos olet aikuinen, jolla olisi tarve uudelleen kouluttautua, sinulle ei tule aikuisopiskelutukea etkä ole ensisijaisissa ammatilliseen valittavissa. Sama tilanne, että jos haluaisit syventää osaamistasi esimerkiksi tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnolla tai kasvaa lähiesihenkilöksi, esimerkiksi näitä tutkintoja voidaan tuottaa vähemmän rahoituksen painopistemuutoksen vuoksi.
- aikuisena voit opiskella oppisopimuksella, mutta silloin tarvitset siihen työpaikan, joka sinut työllistää ja ammattiin valmentaa. Oppisopimus on mahtava muoto ja alihyödynnetty! Tämän soisin kasvava. Jos hallitus ja OKM ohjaa rahoitusta tähän suuntaan, tulisi heidän tuottaa myös kannustimia rekrytoiville yrityksille ja markkinoida tätä, koska se on kokonaisuudessaan yksi tavoite. Nyt tämä jätetään (näin on ollutkin) ammatillisten harteille, että tieto lisääntyy ja yrityksiä saadaan mukaan.
Mitä toivoisiin tapahtuvan?
Seis rahoitusleikkauksille! Työrauhaa ja aikaa toteuttaa kunnolla edellisetkin isot muutokset. Mahdollistaa ammatillinen koulutus jokaiselle sitä tarvitsevalle. Poistaa tiukkaa järjestämisluparakennetta, joka reagoi aivan liian hitaasti työelämän tarpeisiin (tulossa on tähän kokeilu). Tunnistaa rahoituksessa ja kokonaisuudessa se, että tukea tarvitaan jo nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin eikä erilaisten tukien ja pohjaustarpeiden määrä ole ainakaan laskussa. Nämä muutokset ovat oppilaitosorganisaatioille isoja myös kulttuurin ja toimintatapojen osalta ja se vaatii vankkaa muutosjohtamista ja sen osaamista. Muutos vie aikaa, koska yhden opiskelijan läpivienti on noin 2,5 – 4,5 vuotta (alin tilasto), eli viime keväänä valmistuneet ovat pääsääntöisesti aloittaneet 2021 syksyllä.
Marjo Pilviön Opinnäytetyössä on tutkittu ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden syitä. Muissakin lähteissä tunnistettuja syitä ovat (lähde: Nuorisobarometri, 2017:
- taloudelliset syyt (opintoraha pysynyt samana ja kustannukset nousseet)
- oppimisen haasteet (opiskelutaidot, keskittymisvaikeudet, kielelliset ongelmat) Tilastojen mukaan joka neljäs nuori
- huonot kokemukset opiskelussa
- väärä ammatinvalinta
- ikään liittyvä kehitysvaihe
- huono/riittämätön opetus
- koronan tuomat haasteet oppimisyhteisöön sitoutumisesta
- arjenhallinnan puute jne.
Tulisi ymmärtää ja reagoida paremmin keskeytysten syihin etenkin jos kyseessä on oppivelvollinen. Nämä vaativat ihmisiä ja oikein kohdennettuja palveluita, joihin osittain palvelut nyt kohdentuvat (esim. ohjaaja -roolien lakkauttaminen). Tärkeää olisi myös tiivis yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa siten, että nuoren näkökulmasta kokonaisuus on toimiva. Nyt palveluiden saatavuus vaihtelee ja tulee liian isoja katkoksia (esim mielenhaasteet, perhepalvelut jne).
Miten voi vaikuttaa?
Asioista pitää puhua laajasti eri kanavissa ja tuoda esiin jo tunnettuja haaste- ja mahdollisuuskohtia. Tulossa olevat vaalit ovat näidenkin osalta merkittäviä. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden merkittävin toimielin ja siellä pitää olla osaamista, tunnistaa nämäkin kohdat ja ennen kaikkea osaamista tuoda ratkaisuehdotuksia. Kunnallisella puolella tiivis yhteistyö alueen työllisyyspalveluiden sekä elinkeinotoimijoiden kanssa on ensisijaisen tärkeää edetä yhteisellä rintamalla. Kunnissa tehdään päätöksiä liittyen siihen, minne ja mitä koulutusta tuetaan ja millä keinoin.
Ammatillinen koulutus (nuorille suunnattu / ammatilliset perustutkinnot)
tutkintoon johtavassa koulutuksessa keskeyttäminen
Vuosi Keskeyttäneet %
Lukuvuosi 2017–2018 8,7 %
Lukuvuosi 2018–2019 9,4 %
Lukuvuosi 2019–2020 13,3 %
Lukuvuosi 2020–2021 15,7 %
Tilastokeskus, 2023
