2024 Yrittäjien Kuntabarometrissä Espoo sijoittui sijalle 15 suurien kuntien yrittäjämyönteisyyttä mittaavassa listauksessa jääden pisteillään (2,80) hiukan alle keskiarvon (2,90). Voiton vei taas Seinäjoki 3,75 pisteellä. Kokonaisrankingissa Espoo sijoittuu sijalle 85. Mitä tästä tulisi ajatella?
Koosteessa kuvataan, että erityisen tyytymättömiä espoolaiset yrittäjät ovat lupa-asioiden sujuvuuteen. Yleisesti parhaiten kunnat tuottivat yrityspalveluita (Business Espoo) ja heikoiten hankintojen toteuttamisessa. Kunnat voisivat tukea yrittäjiä omien hankintojensa kilpailutuksessa, mutta tämä ei ihan toteudu siten, että paikalliset keskisuuret yritykset olisivat todellisesti mukana.
Espoossa yrittäjät kokivat parhaiksi osa-alueiksi infrastruktuurin, koulutuksen ja osaamisen kehittämisen sekä yrityspalvelut. Huonoimpina osa-alueina yrittäjät pitivät lupa-asioiden sujuvuutta, hankintoja sekä kaupungin päätöksenteon yrityslähtöisyyttä.
Eniten kehittyneet osa-alueet verrattuna edellisen kahden vuoden takaiseen tutkimukseen olivat kaupungin päätöksenteon yrittäjälähtöisyys, infrastruktuuri ja puoleensavetävyys. Yrityspalveluiden ja elinkeinopolitiikan koettiin huonontuneen viimeisen kahden vuoden aikana.
Yrittäjien kuntabarometri 2024: Espoolla paljon kehitettävää yrityslähtöisyydessä – Yrittajat.fi
Pohjois-Espoon kehitys ja yritysmyönteisyys
Alueellamme on Juvanmalmi ja Kokelo ja näissä runsaasti erilaisia yrityksiä, pääosin ns tulo -aloja (tekniikka, logistiikka, tukkukauppa). haasteena on kuitenkin palvelualojen ja pienempien yritysten tilojen saatavuus. Kalajärvellä ja Niipperissä, jotka ovat palvelukeskittymiä, ei vain ole tiloja yrityksille eikä useille pienille palvelun tarjoajille esim. Juvanmalmi ole oikeanlainen ympäristö ja puitteet. Palvelut ja yrittäjyyden tukeminen ovat tärkeä osa alueen kasvua ja kehitystä. Emme kaipaa alueelle hypermarketteja, mutta sellaista rakentamista, jossa pienempien tilojen (esim. kahvilat, pienet ravintolat, hoitolat, kampaamot, kauneushoitolat – mitä uutta voisikaan olla!) mahdollistuisivat ja toisaalta myös hiukan isompia tiloja, joissa voi joko samaan tilaan yhdistää palveluita tai kuten nyt esimerkiksi paikallinen eläinlääkärimme. Näiden tilojen tulisi tukea kokonaisuudessaan alueen henkeä tukien kylämäisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kestäen aikaa tyylillisesti. Etenkin Kalajärven kehittyessä ja kasvaessa tästä myös pohjoiseen, Lahnukseen päin sekä Perusmäen suuntaan, tulee huomioida myös alueen yrittämisen mahdollisuus.
Jäyhä lupaprosessi ja kokemus palvelusta
Espoossa on panostettu paljon Otaniemeen alueen innovaatiokehitykseen, Business Espoon tiloihin ja palveluihin. Olisi arvokasta selvittää, mikä tekee kokemuksen, että tämä ei tue tai ole toivotun kaltainen yrittäjien näkökulmasta.
Lupa-asioissa myös rakentamisen osalta Espoo on tainnut pitää perinteiseksi muodostunutta kankeaa ja hidasta mainettaan ja toimintamalliaan. Kuluneiden vuosien aikana olen itse päässyt läpikäymään parissa eri rakennusprojektissa tämän.
Tänä päivänä pitäisi kyetä – etenkin Espoon -tarjoamaan hyvin muotoiltua palveluprosessia lupa-asioiden kanssa ja miettiä ydintavoite uudelleen. Onko toiminnan tarkoitus tukea vai hankaloittaa asioita? Tämä ei korreloi sen kanssa, että asiat voidaan hoitaa hyvin ja huolehtia lait, asetukset sun muut pykälät. Esimerkiksi isojen kaupunkien yrittäjämyönteisyyden kärkeä pitkään pitänyt Seinäjoki osaisi varmaan antaa muutamia vinkkejä yrittäjien tukemisen näkökulmasta.
- Otsikkokuva: Espoo, kalajärven kaavarunko -materiaalista
- Viiskorpi-Kalajärvi maankäytön tarkastelu, aluekehityksen skenaarioita
