Espoolaisten nuorten määrä kasvaa – oppivelvollisuus ja oppimisen tarpeet

Espoon väestönkasvussa on arvioitu 2030 olevan +3100 16-19 vuotiasta ja 0-6 vuotiaita +2600 lasta ja nuorta enemmän kuin 2021. Tämä tarkoittaa aika monta päivähoitoryhmää sekä toisen asteen koulutuspaikkaa. Tässä tarkastelen asiaa vain toisen asteen näkökulmasta.

Opiskelupaikkojen määrän lisääntymistarve

Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan, tarve vahvaan tukeen ja ammattiosaamisen lisäämiseen kasvaa. Rinnalla kulkee myös valmentavien koulutusten opiskelijoiden määrän kasvu sekä ei suomea äidinkielenään opiskelevien määrä ja heillä usein myös oppimaan oppimisen taidot ovat puutteellisia. Tämä ei heijastu lukioon samalla tavalla kuin ammatilliseen koulutukseen. Mutta se on selvää, että opiskelijoiden profiili on muuttunut kummallakin koulutusasteella.

Käynnissä on keskustelu, että lukion aloituspaikkoja Espoossa on lisättävä. Meillä on selkeää dataa siitä, että KAIKKIA toisen asteen koulutuspaikkoja on Espoossa saatava lisää. Meillä on dataa siitä, että jokainen ei saa itselleen sopivinta koulutuspaikkaa tai eivät ohjaudu suoraan itselleen sopivimpaan koulutuspaikkaan. Pelkän lukion aloituspaikkamääräkeskustelun rinnalle haluaisin nostaa sen, että paikkojen määrä ylipäätään turvataan, vaikka ammatilliselta leikataan. Meillä tulisi panostaa vahvemmin vahvuuspohjaiseen urapohjaukseen perusopetuksen jälkeen ja tunnistaa kaikki mahdollisuudet, mitä Espoo jo nyt tarjoaa. Tavoitehan meillä on kuitenkin se, että kukin saa itselleen parasta osaamista jatkoaan ajatellen. Omasta näkökulmastani lukiopaikkojen lisääminen on yksi keino, mutta valtavan kapea näkökulma kokonaisuudessaan.

Nostoja oppivelvollisista ja oppimistarpeista

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 2021 tarkoittaen sitä, että jokaisella alle 18 vuotiaalla on velvollisuus opiskella. Samaan aikaan perustettiin tuva – tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Tavallaan ”eteinen” jossa voi suorittaa vaikka lukion kursseja, ammatillisen perustutkinnon yhteisiä opintoja, pohtia alavalintaa tai omia valmiuksia opiskella. Tuvassa voi olla 38 viikkoa ja tavoite on jatkaa tutkinto-opiskelijaksi tai lukioon. Oppivelvollisuus on tehnyt näkyväksi myös sen, miten paljon meillä on nuoria, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta. Myös telma-opiskelijoiden määrä on kasvanut Espoossa (Ammattiopisto Livessä telmalaisia on vuodessa noin 490) valtavasti. Erityisen tuen päätöksen Espoon ammatillisissa (Live ja Omnia) yhteensä on saanut 2023 yli 2000 oppivelvollista ammatillisissa perustutkinnoissa. Näiden lisäksi on alati kasvava määrä lapsia ja nuoria, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Tilastokeskuksen mukaan 2022 24 % perusopetuksen lapsista sai tehostettua tai erityistä tukea.

2023-2024 Espoossa on ollut hankerahoituksella toteutettu lukiopaja, jossa on n 60 nuorta opiskellut lukio-opintoja vahvemmalla tuella. Näistä moni on vaihtanut opiskelupaikkaa toiseen lukioon tai ammatilliseen.

Tärkeää on nostaa myös alati kasvavat keskeyttäneiden ja koulutustaan vaihtaneiden määrä. Tästä pääsemme siihen, millaista uraohjausta nuori itselleen saa sen lisäksi, että tarkastellaan, saako hän itselleen sopivinta opetusta ja opetettavaa asiaa.

Ohjataanko nuorta yhteishaussa valitsemaan todellisesti omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti seuraavaa vaihettaan, vai yhteiskunnan tai perheen odotusten mukaisesti?

Työhön ja jatko-opintoihin siirtyminen

Tilastokeskuksen mukaan 65,5 % lukiosta valmistuneista ei jatka opiskelujaan. He eivät joko pääse haluamaansa paikkaan tai eivät tiedä alaa, jonne haluaisivat jatkaa. N 23 % ei hakenut mihinkään.

Alla olevista Vipusen raporteista pääsee näkemään, mihin koko maamme ja tässä espoolaiset lukiosta tai ammatillisesta valmistuneet sijoittuvat.