{"id":509,"date":"2025-03-11T07:56:30","date_gmt":"2025-03-11T07:56:30","guid":{"rendered":"https:\/\/petramorbin.fi\/?p=509"},"modified":"2025-03-14T09:34:41","modified_gmt":"2025-03-14T09:34:41","slug":"espoolaisten-nuorten-maara-kasvaa-oppivelvollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/petramorbin.fi\/?p=509","title":{"rendered":"Espoolaisten nuorten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa – oppivelvollisuus ja oppimisen tarpeet"},"content":{"rendered":"\n

Espoon v\u00e4est\u00f6nkasvussa on arvioitu 2030 olevan +3100 16-19 vuotiasta ja 0-6 vuotiaita +2600 lasta ja nuorta enemm\u00e4n kuin 2021. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa aika monta p\u00e4iv\u00e4hoitoryhm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 toisen asteen koulutuspaikkaa. T\u00e4ss\u00e4 tarkastelen asiaa vain toisen asteen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelupaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymistarve<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Samalla kun ammatillisesta koulutuksesta leikataan, tarve vahvaan tukeen ja ammattiosaamisen lis\u00e4\u00e4miseen kasvaa. Rinnalla kulkee my\u00f6s valmentavien koulutusten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu sek\u00e4 ei suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n opiskelevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja heill\u00e4 usein my\u00f6s oppimaan oppimisen taidot ovat puutteellisia. T\u00e4m\u00e4 ei heijastu lukioon samalla tavalla kuin ammatilliseen koulutukseen. Mutta se on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoiden profiili on muuttunut kummallakin koulutusasteella.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ynniss\u00e4 on keskustelu, ett\u00e4 lukion aloituspaikkoja Espoossa on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Meill\u00e4 on selke\u00e4\u00e4 dataa siit\u00e4, ett\u00e4 KAIKKIA toisen asteen koulutuspaikkoja on Espoossa saatava lis\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on dataa siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ei saa itselleen sopivinta koulutuspaikkaa tai eiv\u00e4t ohjaudu suoraan itselleen sopivimpaan koulutuspaikkaan. Pelk\u00e4n lukion aloituspaikkam\u00e4\u00e4r\u00e4keskustelun rinnalle haluaisin nostaa sen, ett\u00e4 paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n turvataan, vaikka ammatilliselta leikataan. Meill\u00e4 tulisi panostaa vahvemmin vahvuuspohjaiseen urapohjaukseen perusopetuksen j\u00e4lkeen ja tunnistaa kaikki mahdollisuudet, mit\u00e4 Espoo jo nyt tarjoaa. Tavoitehan meill\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 kukin saa itselleen parasta osaamista jatkoaan ajatellen. Omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani lukiopaikkojen lis\u00e4\u00e4minen on yksi keino, mutta valtavan kapea n\u00e4k\u00f6kulma kokonaisuudessaan.<\/p>\n\n\n\n

Nostoja oppivelvollisista ja oppimistarpeista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 2021 tarkoittaen sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella alle 18 vuotiaalla on velvollisuus opiskella. Samaan aikaan perustettiin tuva – tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Tavallaan ”eteinen” jossa voi suorittaa vaikka lukion kursseja, ammatillisen perustutkinnon yhteisi\u00e4 opintoja, pohtia alavalintaa tai omia valmiuksia opiskella. Tuvassa voi olla 38 viikkoa ja tavoite on jatkaa tutkinto-opiskelijaksi tai lukioon. Oppivelvollisuus on tehnyt n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s sen, miten paljon meill\u00e4 on nuoria, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta. My\u00f6s telma-opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut Espoossa<\/a> (Ammattiopisto Livess\u00e4 telmalaisia on vuodessa noin 490) valtavasti. Erityisen tuen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Espoon ammatillisissa (Live ja Omnia) yhteens\u00e4 on saanut 2023 yli 2000 oppivelvollista ammatillisissa perustutkinnoissa. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on alati kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4 lapsia ja nuoria, joiden \u00e4idinkieli on jokin muu kuin suomi. Tilastokeskuksen mukaan 2022 24 %<\/a> perusopetuksen lapsista sai tehostettua tai erityist\u00e4 tukea. <\/p>\n\n\n\n

2023-2024 Espoossa on ollut hankerahoituksella toteutettu lukiopaja<\/a>, jossa on n 60 nuorta opiskellut lukio-opintoja vahvemmalla tuella. N\u00e4ist\u00e4 moni on vaihtanut opiskelupaikkaa toiseen lukioon tai ammatilliseen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on nostaa my\u00f6s alati kasvavat keskeytt\u00e4neiden ja koulutustaan vaihtaneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme siihen, millaista uraohjausta nuori itselleen saa sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tarkastellaan, saako h\u00e4n itselleen sopivinta opetusta ja opetettavaa asiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ohjataanko nuorta yhteishaussa valitsemaan todellisesti omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti seuraavaa vaihettaan, vai yhteiskunnan tai perheen odotusten mukaisesti?<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6h\u00f6n ja jatko-opintoihin siirtyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskuksen mukaan 65,5 % lukiosta valmistuneista ei jatka opiskelujaan<\/a>. He eiv\u00e4t joko p\u00e4\u00e4se haluamaansa paikkaan tai eiv\u00e4t tied\u00e4 alaa, jonne haluaisivat jatkaa. N 23 % ei hakenut mihink\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Alla olevista Vipusen raporteista p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, mihin koko maamme ja t\u00e4ss\u00e4 espoolaiset lukiosta tai ammatillisesta valmistuneet sijoittuvat. <\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Linkkej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n